Piehingin kylätoiminta historiaa.

Onhan toki Piehingissä ollut kylätoimintaa kautta aikojen erilaisten yhdistysten puitteissa. Mm. Työväenyhdistys, Nuorisoseura, Piehingin Kuohu urheiluseura, mutta varsinaisesti "ei poliittisena" toimintaa viritettiin Piehingin kylät perustavassa kokouksessa 19.3.1980, jossa valittiin ilmeisesti kylätoimikunta. Yhdistystä ei tässä vaiheessa katsottu tarpeelliseksi rekisteröidä. Piehingin kyläyhdistys rekisteröityi vasta pari vuosikymmentä myöhemmin eli 11.06.1999.

Yhdistyksen toiminta alkoi varsin vilkkaana 1980 kesällä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jalmari Tähjänjoki ja sihteeriksi Ilmi Krekilä.

Polttavimmiksi asioiksi koettiin heti 8-tien valaistus välille Arkkukari – Hurnanen sekä Ylipään tien valaistus, joista laadittiin asian kiirehtimiskirjelmä Raahen kaupungin hallitukselle sekä TVL:n Oulun piirille 24.6.1980. Samalla vaadittiin myös nopeusrajoitusta Ylipääntien risteys – koulun alueelle sekä Ylipääntielle.

Nuoriso-, askartelu- urheilu- ja kokoustilaa esitettiin rakennettavaksi kylän keskelle Työväentalon tontille sekä korjattavaksi Ylipään koulua samaan tarkoitukseen 6.8.1980 kokouksessa.

Ensimmäinen Kyläpäivä, "Päivä Piehingissä", oli täysosuma. Kyläpäivään osallistui n. 1000 ihmistä. Talkooväkeä eri tehtävissä oli n. 100 henkeä. Taloudellista tulostakaan ei voinut moittia. Iltatapahtumaan eli "Venetsialaisiin" soihtuineen ja ohjelmineen Pompa talolla osallistui varovasti arvioiden 400 henkeä.

Yleisissä kokouksissa oli varsin runsaasti kyläläisiä, jotka olivat kiinnostuneita kylän kehittämisestä. 23.9.1980 Piehingin koulupiirin kokouksessa oli 60 kyläläistä. Mukana kokouksessa oli kaupungin sekä TVL:n edustajia ja he saivatkin pitkän listan vaatimuksia mukaansa pururadasta, tievalaistuksista, ilmoitustauluista, nopeusrajoituksista, teiden päällystämisistä, jätehuollosta, jääkiekkokaukalosta, urheilukentästä, koulukuljetuksista, koulutilojen korjauksista, leikkikentistä yms. Monet edellä mainitut asiat lähtivätkin etenemään.

Toimikunnan kokouksessa 25.3 –81 päätettiin esittää kyläkokoukselle kyläyhdistyksen rekisteröimistä käytännöllisistä syistä. Jostain syystä asia ei kuitenkaan silloin edennyt. Toimikuntaan kuuluivat tuolloin Jalmarin ja Ilmin lisäksi Jari Jansson, Matti Mattila, Matti Seppä, Sinikka Bäckman, Matti Kultala, Vilho Järvelä, Vuokko Niemelä ja Sauli Jussinniemi.

1983 kokouksissa alettiin vaatimaan kevyenliikenteen väylää samanaikaisesti tievalaistus asian kanssa. Pikkujouluun Piehingin koululla osallistui n. 200 henkeä sekä kyläpäivään Bomballa n. 800 henkeä. Kylätoimikuntaan tuli uusia jäseniä. Jalmari jatkoi pj:na ja Ilmi sihteerinä. Piehingissä oli talouksia –83 vuoden lopulla 208, 716 henkilöä, joista koululaisia 151 ja alle kouluikäisiä 88.

Pururadan avajaisia ja samalla pikkujoulua vietettiin 9.12.1984. Pururadan tekoon osallistui useita talkoolaisia.

Monitoimitalon suunnittelua ja kevyenliikenteen väylää ja valaistusta kiirehdittiin jälleen 1985 kokouksissa.

Kyläpäivä Bomballa oli suurtapahtuma 1985. Vierailijoina olivat mm. unkarilainen sekakuoro Bartok Bela, Bekes´scabasta, viulutaiteilija Arto Kallio, lausuntaa Kalevi Krekilä sekä Raahen mieskuoro. Ohjelmassa oli kullanhuuhdontaa, tikanheittoa, hevosenkengänheittoa, kuoroesityksiä, sketsejä sekä Vilho Kinnusen juontama "Napakymppi". Kyläpäiville järjestettiin linja-auto kuljetus Sepän Matin toimesta.

1986 tuli kylätoimikunnan puheenjohtajaksi Vilho Kinnunen sihteerinä jatkoi Ilmi Krekilä.

10.5.1987 järjestettiin Äitienpäiväjuhla Piehingin koululla.

Monenlaista toimintaa on vuosien varrella järjestetty. Talvella on ollut perinteinen hiihtoretki Kultalan laavulle, etelä - pohjoinen jääkiekko-ottelu sekä koulun hiihtokilpailuja sekä syyskisoja on oltu mukana järjestämässä. Talkootyönä on saatu hiihtolatu aluksi Hurnasiin ja Haapajoelle, myöhemmin tehtiin pistolatu myös Kultalaan.

Katuvalot Kultalaan ja Ylipäähän. Jääkiekkokaukalo on myös talkootyön tulosta. Myöskin saavutuksiin kuuluu lasten leikkikenttä välineineen koulun läheisyyteen. Urheilualue koulun takana on varsin tarpeellinen mäkineen.

Erilaisia tapahtumia varten on hankittu markkinateltta, trampoliini, sekä äänentoistolaitteet (2004 vuonna). Uimaranta asia on myös ollut jatkuvasti esillä, viimeksi 2005 kesällä kunnostettiin uimakoppi Pohjaskarilla. Grillikatosta on suunniteltu Pohjaskarille. On tehty retkiä eri suuntiin. Onnistunut oli retki Ranuan eläinpuistoon. Pyöräretki on tehty muutamana vuonna. Kyläpäivä on järjestetty milloin meripäivänä tai sitten muun teeman alla. Kerhot ovat pyörineet koululla talvi aikoina. YU-kerhossa on ollut parhaina vuosina jopa yli 40 lasta. Niitä ovat vetäneet kylämme ahkerat nuoret. On ollut tanssikerhoa, sählykerhoa, aerobiciä, posliininmaalausta, naisten kuntojumppaa ym.
Kylämme puuhamiehen Viljo Harjun organisoima romunkeräys on parina viime vuotena ollut menestys niin rahallisesti, kuin ympäristönkin kannalta. Kyläyhdistyksen kassaan on kertynyt mukavasti euroja erilaisiin tarpeisiin. Kahdelle parhaiten Piehingin koulussa 6 luokalla menestyneelle tytölle ja pojalle annettin läksiäisinä yläasteelle 50€ stipendit keväällä 2005.

Nykyisin 2005 talouksia on jo yli 300 ja kylien asukasluku sen kuin kasvaa. Koulu on käynyt jo kovin ahtaaksi, kun vastaavasti muilla kylillä koulut ovat lopetusuhan alaisina.

Omat nettisivut on saatu aikaiseksi. Niitä on rustannut vuodesta 1998 alkaen Olavi Alatalo, aluksi omien kotisivujensa alla, ja oman www.piehinki.net verkkotunnuksen hankimme 2003 joulukuussa.

Puheenjohtajina ovat toimineet aiemmin mainittujen lisäksi Matti Hemmilä, Veikko Niemelä sekä viime vuodet Alpo Räisänen. Tomerana ja aikaansaavana sihteerinä on ollut Virpi Viitanen usean vuoden ajan. Monet kansiot ovat täyttyneet Virpin toimesta erilaisten "Sofy, Leader yms. kylien kehitysprojektien tiimoilta.

Paljon olisi vielä kylällä kehitettävää, kunhan aktiivisuutta ja sakkia riittäisi. Mm Ylipääntien vaarallisuus puhuttaa jatkuvasti. Kunpa Ylipäästä löytyisi joku "Ojakankaan Liisa"!