PIEHINKI-HAAPAJOKI VANHA ASUTUS

 

Vanhimmat tiedot ovat Pohjanmaan voutikunnan voudintileistä, jotka on kuvattu vuosilta 1548,1549 ja 1550 Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistys ry:n (SSHY) tiedostoon.  Näistä nokkaveroluetteloista käy ilmi, montako täysikasvuista henkilöä eli nokkaa talossa on. Jokaisesta oli maksettava veroa 1 naula voita. Seurannasta puuttuvat myöhemmät nokkaveroluettelot, jotka ovat maakunta-arkiston säilytyksessä ja ehkä joskus vielä kuvattuna internettiin. Tältä kohdin tiedoissa on lähes 50 vuoden aukko.

 

Pohjanmaan jalkaväkirykmentin ruodutusluettelo (SSHY) vuosilta 1627-43 antaa isäntien ja osin poikien tietoja. Sieltä löytyvät ensimmäiset ikämerkinnät.

 

Pohjanmaan läänin läänintilit ovat laajimmat kuvatut (SSHY) tiedot vuosilta 1649-81. Ne kertovat talojen manttaaliluvut, joiden perusteella verot määrättiin taalareina ja äyreinä. Vuosi 1681 on antoisin, koska siinä on lueteltu yleensä kaikki täysikasvuiset perheenjäsenet piiat ja rengit mukaan lukien.

 

Seurasi suuret nälkävuodet ja varsinkin vuonna 1697 kuoli hyvin paljon ihmisiä nälkään katovuosien seurauksena. Kun näistä oli selvitty tuli ehkä vieläkin pahempi koettelemus Suuren Pohjan sodan seurauksena 1700-21. Varsinkin vuodet 1714-15, jolloin ihmisiä surmattiin ja vietiin Venäjälle vankeuteen.

 

Isonvihan jälkeen Saloisten ensimmäinen rippikirja on vuodelta 1738. Se on puutteellinen, koska siitä puuttuvat mm. syntymäajat. Myöhemmissä kirjoissa ne näkyvät. Erikseen on myös olemassa syntyneiden, vihittyjen ja kuolleitten luettelot. Jonkin verran vanhoja tietoja Saloisten puolelta voi löytää Raahen kirjoista.

 

Seuraavassa voi olla puutteita ja virheitäkin, joita jokainen voi vapaasti korjailla ja lisätä tietoja.

 

 

 

 

 

                                                                                       Juhani Merihaara

 

 

 

 

 

 

PIEHINGIN VANHIN ASUJAMISTO                     

 

Pohjanmaan voutikunta voudintilit Piehinki;

nokkavero voita/naulaa = täysikasvuista henkilöa

                                            1548              1549              1550

LASSE OLSS                                                              10

PEER OLSS                       5                    5                    5

ERICH OLSS                    5                    5                    6

AND. PEERSS                 15                  15                   8

BERTT ERSS                    7                    8                    8

OLOFF JÖNSS                  7                    7                    6

HANS JÖNSS                   7                    7                    7

PÅVELL NILSS               6                    5                    5

 

Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo Salo Piehinki:

mantt.                                 vuosi -------- 1627              1629                                                          1630

½   Erich Olsson                 syntynyt        1567              ½   Erich Olsson vanha

                                                                                             Grels Erichson poika nihti

1/3 Jöran Brusiusson                                1574

2/3 Anders Påhlsson                                 1587              2/3 Anders Påhlsson vanha                      1565

2/3 Eskill Olsson                                      1547              2/3 Eskill Olsson

      Erich Erichsson veljen poika              1597                    Erich Erichsson veljen poika              1590

2/3 Mattz Sigfredsson                              1602

¼   Lars Olsson                                        1577              ¼   Lars Olsson                                        1562

      Knut Larsson poika                            1601                    Knut Larsson poika                            1600

¼   Påfvel Madzsson                                1562              ¼   Påvell Madzson

¼   Jacob Erichsson                                  1602              ¼   Jacob Ehrsson                                     1600

2/3 Mattz Jönsson                                    1572

      Mårthen Josepsson veli                       1599              1/3 Mårthen Josephsson                           1594

1/3 Sigfred Mårthensson                          1597              ¼   Sidfred Mårthensson                          1588

1/3 Mattz Påhlsson                                   1597              1/3 Madz Påhlsson                                   1590

½   Lars Påhlsson                                      1572              ½   Lars Påhlsson vanha                           1561

      Joseph Larsson poika                         1602                    Joseph Larss                                       1600

 

mantt.                                                       1633              1642                                    -43

2/3 Eskill Erichsson                                  1606

½   Anders Påhlsson                                 1573              ½    Anders Påhlsson

2/3 Erich Erichsson                                  1583              ½    Erich Erichsson

                                                                                       ½    Påvell Madzson           1/3 mantt.

¼   Madz Pållsson                                    1593

                                                                                       1/3  Jacob Erichsson

                                                                                       ¾    Madz Mårtensson

                                                                                       ½    Jacob Jöransson          

                                                                                       15/24 Matz Påållsson

                                                                                       11/24 Sigfred Mårtensson

                                                                                       ½       Lars Påållsson

 

                                                                                       11/12 Erich Olsson postitalonpoika

 

 

1548 oli Piehingissä 7 taloa, Salon kirkonkylässä 13 taloa ja Savi- eli Savolahdessa 11 taloa.

1543 Piehingissä asui todennäköisesti 3 veljestä, Erkki, Lauri ja Pietari Ollinpojat, ensimmäinen lienee ollut Marjaniemen isäntä. Pietari Ollinpojan poika taas lienee ollut hänen jälkeensä v. 1548 verokirjassa mainittu Antti Pietarinpoika, jonka asuma Maaherra niminen talo oli vuosisadan loppuvuosilla melkoisen varakas. Niinikään Juutisen, Raution, Haapajoen ja Puustin talot lienevät olleet Piehingin kylässä jo 1540-luvulla.

(Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia II, ss. 326-327)

 

JUUTINEN eli HANNILA N:o 1:

Talon ensimmäisenä isäntänä ruodutusluettelon mukaan oli Matti Juhonpoika (Matz Jönsson). Hänen tilansa oli 2/3 manttaalia ja Matin syntymäajaksi tulee 1572. Jo vuonna 1627 talossa on myös veli Martti Joosepinpoika (Mårthen Josephsson) syntymäaika 1594-99.

1642-43 isännäksi on merkitty ¾ manttaalin tilalle Matti Martinpoika ja hänen jälkeensä 1649 Mikko Matinpoika.

 

Pohjanmaan lääni läänintilit Salo Piehingi;

1649-52 ¾ manttaalia         MATZ JÖNSSON ja MICHEL MATZSON 1650 isäntä, emäntä ja poika

                                            1649 viljavero ruista 0 kappaa, ohraa   8 kappaa,

                                            1651                ”         8 ”            ”        10 ”

                                            1652                ”         2 ”            ”          8 ”

                                            1653                ”       10 ”            ”        10 ”

1653-54 ¾ manttaalia         MICHEL MATZSON JUUTINEN

1655-77 ¾ manttaalia         MICHEL MATZSON HANNILA, paitsi 1670 HANNUXELA

 

Länsipohjan lääni henkikirjat Salo Piehinki;

1655-59 ¾ manttaalia         MICHEL MATZSON isäntä, emäntä ja poika vaimoineen

 

Mikko Matinpojan poika Hannu Mikonpoika oli lautamies ja hänen vaimonsa Anna Eskontytär on mainittu läänintileissä Heillä on Esko-niminen poika. 1681. Samoin 1681 nimetty on hänen äitinsä Liisa Pekantytär  ja veljen poika Mikko. Mikko Mikonpoika pitää isännyyttä Hannun jälkeen vaimonsa Beatan kanssa.

 

Pohjanmaan lääni läänintilit Salo Piehingi;

1679 ¾ manttaalia              HANS MICHELSON HANNILA

1681 ¾ manttaalia              tålman HANS MICHELSON ja vaimo ANNA ESKELLSDR,

                                            pojan äiti LIJSA PEERSDR, veljen poika MICHEL

 

Piehingin Hannu Hannilan ¾ manttaalin talo sai majatalonpidon ja postinkuljetuksen 1670-luvun lopussa.

(Raahen tienoon historia I, s. 223)

 

Vuonna 1685 lautamies Hannu Mikonpoika Piehingistä luopui Matthias-herran Kuljun tilan hyväksi kappaleen vastaraivattua Peurannevan (”Peura Nefwa”) niittyä.

(Raahen tienoon historia I, s. 706)

 

Mikko Mikonpojalla oli ainakin kuusi lasta: Mikko (9.5.1678 - ), Kaarina (n. 1682 – 16.5.1742), , Antti (17.12.1686 - 1755), Vappu (n. 1688 – 19.1.1744), Liisa (n. 1680 - ) ja Anna (n. 1680 - ).

 

 

 

Kaarina oli vihitty 2. avioliittoon  Juho Juhonpoika Törmälän kanssa.

Anna oli vihitty avioliittoon Matti Matinpoika Haapajoen kanssa.

 

Talossa asuu 1700-luvun vaihteessa 4 perhettä:

 

Esko Hannunpoika, jonka poika Juho (4.3.1675 – 28.11.1759) on suutari. Juhon vaimo on Elisabeth Juhontytär (1689 – 22.2.1758)

.

Sotilas Mikko Mikonpoika vaimonsa Marketta Juhontyttären (18.7.1688 - ) kanssa. Heillä oli lapset:  Riitta, Maria ja Juho.

 

Antti Mikonpoika ja vaimo Beata Siniluoto (5.2.1728 - ). Lapset Riitta (9.10.1718 – 17.12.1755), Antti (13.10.1724 - ) ja Juho (15.9.1728 - ) vaimonsa Anna Matintytär (25.11.1728 - ).

 

Samuel Juhonpoika Siniluoto? vaimonaan Vappu Leinonen. Heillä lapsi Samuel.

 

Salon ja Siikajoen pitäjäin käräjäpöytäkirjassa vuodelta 1740 on selostus Piehingin kylän Hannilan tilan N:o 1 kauppaan liittyvästä lainhuudatuksesta, jossa mainitaan myös Hans Leinosen perintöosuus tähän tilaan.

Pöytäkirjan mukaan Michell Michellsson Hannila on v. 1739 myynyt puolet Hannilan ½ manttaalin suuruisesta maatilasta Beata Blåholmille viiden sadan kuparitaalarin hintaan. Tälle kaupalle viimeksi mainittu anoo kolmatta lainhuudatusta. Pitäjänseppä Hans Leinosen vaimo Margareta Sigfridintytär on läsnä lainhuudatustilaisuudessa ja esittää valituksen kauppaa vastaan sillä perusteella, että hänen miehensä perintöosuus tilaan on vielä saamatta. Mitään perusteita vaatimukselleen ei Margareta Sigfridintytär kuitenkaan esitä, joten sukulaissuhteet eivät valituksesta käy selville.

 

Kun kauppa lopullisesti vahvistetaan Salon ja Siikajoen käräjillä v. 1745, ilmenee, ettei Margareta, joka on nyt leski, ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin miehensä “oikeuksien“ ajamiseksi. Käräjäpöytäkirjoista selviää edelleen, että Beata Blåholmin velivainajan, Samuel Hannilan vaimo Walborg oli os. Leinonen. Samuel Hannila oli viljellyt ko. osaa Hannilan tilasta. Walborgin veli Anders Leinonen ja sisar Karin Törmälä esiintyvät myös vuoden 1745 käräjätilaisuudessa tehden vaatimuksen perintöoikeudestaan Hannilan osuuteen. Karin Törmälä luopuu kuitenkin jatkamasta juttua.

 

Riitta Antintyttären (9.10.1718 – 17.12.1755) aviomies oli Martti Laurinpoika Joensuu (4.11.1710 - ). Asuivat aluksi Joensuun N:o 12 talossa, mutta vaihtoivat 1760-luvulla asumaan Hannilaan. Hannilasta asukkaat muuttivat Joensuuhun.

Perheen lapset: Lauri (3.4.1737 -), Riitta (28.3.1739 -), Beata (21.2.1745 -), Mikko (15.3.1749 -), Heikki (11.1.1751 -), Martti (15.4.1755 -1777), Kaarlo (16.8.1757 -1777), Elias (21.5.1761 -)

Martin toinen vaimo oli Marketta Juhontytär (1724 -)

 

Hannilassa asui myös Martin isä Lauri Martinpoika Heinonen (10.8.1689 - 17.07.1765)

 

Laurin aviovaimo oli Beata Juhontytär B. (2.2.1736 -)

Britan aviomies oli Matti Pijkman (1700 -23.10.1776)

Beatan aviomies oli Heikki Heikinpoika Forbus (15.12.1737 - )

Hannilan seuraava isäntä oli Mikko Martinpoika aviovaimona oli Riitta Matintytär (1.1.1754 -)

 

 

MAANHERRA eli ANTTILA N:o 2:

Kantaisä Olavi lienee syntynyt noin 1460, ja hänen poikansa Pekka  noin 1480.

Antti Pekanpoika oli syntynyt noin 1500. Vuonna 1548-49 tilalla on 15 täysi-ikäistä henkilöä, joista on maksettu nokkaveroa 15 naulaa voita.

 

Tila oli 1627-30 2/3 manttaalia, mutta vuodesta 1633 alkaen ½ manttaalia.

 

Vuonna 1650 tilalla on isännän ja emännän lisäksi täysi-ikäinen poika.

Viljaveroa Antti on suorittanut ½  manttaalin tilaltaan:

1649 2 kappaa ruista,          6 kappaa ohraa

                                            1651 4 ”          ”                 13 2/3 ”    ”

                                            1652 2 ”          ”                  8        ”     ”

                                            1653 8 ”          ”                 10       ”     ”

Sukunimi Maanherra mainitaan ensimmäisen kerran läänintileissä 1553

 

Länsipohjan lääni henkikirjat Salo Piehinki;

1655 ½ manttaalia              ANDERS PÅHLSS  talossa 2 poikaa ja 1 miniä

1657-59                              JÖRAN ANDERSS 1657-58 isäntä, emäntä ja poika,

                                            1659 isäntä ja poika vaimoineen

                     

Ensimmäinen ANTILIUS suvun edustaja, ANDERS PERSSON mainitaan Salon pitäjän Piehingin kylästä 1548. (Wilskman: Släktbok II)

 

Hyväksi osoittautunut lautamies uskottiin tehtävään pysyvänluontoisesti. Moni salolainen toimi jo 1500-luvun puolella tehtävässä kaksi, kolmekin vuosikymmentä: mm. Piehingin Antti Pietarinpoika Maanherra 1556-1571.

(Raahen tienoon historia I, s. 448)

 

Yrjö Antinpoika Anttila oli syntynyt noin 1530. Isäntänä 1555 alkaen ja ainakin vuoteen 1577.

Paavo Yrjönpoika Anttila oli syntynyt noin 1560. Hänen poikiansa olivat Antti ja Matti.

Matista tuli Haapajoen talon isäntä.

Anttilan seuraava isäntä oli Antti Paavonpoika Anttila, joka oli syntynyt noin 1587 ruodutusluettoiden mukaan.

 

Läänintileissä mainitaan vuonna 1681  Yrjö Antinpojan vävy Antti Tuomaanpoika ja hänen vaimonsa Vappu Yrjöntytär.

 

Vuoden 1738 rippikirjassa isäntänä oli Heikki Joosepinpoika Anttila (5.1.1682 -) ja hänen vaimonsa oli Marketta Yrjöntytär (13.3.1703 -)

Perheessä oli lapset: Marketta (3.2.1724 -), Jooseppi (16.1.1730 -) ja Riitta ( 11.3.1734 -)

 

Marketan aviomies oli Olavi Olavinpoika (1.5.1724). Heillä oli 2 poikaa Heikki (9.7.1750 ja Jooseppi.

 

Jooseppi Heikinpoika Yli-Anttilan oli isäntänä jo 1773 ja hänen vaimonsa oli Riitta Matintytär (1730 -). Perheen lapset: Heikki (26.3.1758 -), Mikko (18.9.1761 -), Anna (12.2.1763 -), Antti (18.11.1766 - 2.4.1773) ja Maria (1769 -)

 

Toisen osan Ala-Anttilan isäntänä oli Jaakko Samuelinpoika (25.7.1720 -) ja hänellä oli vaimona Marketta Yrjöntytär (3.8.1726 -).  Heillä oli 5 lasta.

 

RAUTIO N: 3:

Ensimmäinen isäntä oli ruodutusluettelon mukaan Paavo Matinpoika (s. n. 1562) (Påfvel Matzson). Vuonna 1627-33 tila oli ¼ manttaalia.

 

1633 tilaa hallitsee Matti Paavonpoika (s. n. 1593).

 

1649 isäntänä oli Matti Matinpoika (s. n. 1620)

tila ½ manttaalia                 1649 viljavero ruista 6 kappaa, ohraa 10 kappaa,

                                            1651                ”         4 ”            ”       6 ”

                                            1652                ”         6 2/3 ”      ”       5 1/3 ”

                                            1653                ”         6 2/3 ”      ”     12       ”

                                            1653 Mattz Mattz Rautio

 

Länsipohjan lääni henkikirjat Salo Piehinki;

1655-60         Matti Matinpoika 1655 talossa oli isäntä, emäntä, poika ja tytär,

                      1657-60 isäntä, emäntä ja poika.

 

1673 isännäksi tulee Matin poika Juho Matinpoika Rautio ja seuraavana vuonna Heikki Matinpoika Rautio, joka jatkaa ainakin vuoteen 1681 saakka, jolloin on mainittu myös hänen vaimonsa Marketta Jaakontytär.

 

1700-luvun alkupuolella ½ manttaalin Raution perintötilaa hallitsi Matti Rautio vaimonsa Kaarinan kanssa. Heillä oli lapset: Kaarina, Lisa, Heikki, Marketta ja Matti. Talossa oli vävy Johan.

 

Taloa asuttivat sitten vävy Elias Antinpoika (5.10.1696 – 1769) ja hänen vaimonsa Marketta Matintytär (6.5.1702 – 12.4.1783).

Perheessä oli seuraavat lapset: Matti (11.9.1733 -), Juho (22.12.1735 -), Elias (2.2.2737 -). Heikki (14.12.1738 -) ja Elisabet (14.4.1745 -)

 

Toisena asujana oli Matti Matinpoika (2.2.1700 – 21.5.1784). Talossa oli myös vanhaemäntä Riitta Joosepintytär (3.2.1668 – 3.3.1731)

 

Talonpitoa jatkoivat vuodesta 1773 alkaen pojat;

 

Juho Eliaanpoika (22.12.1735 -), jonka vaimo oli Maria Antintytär (27.6.1748 -). Juhon kuoltua hän avioitui Niilo Matinpojan (1753 -) kanssa. Juholla ja Marialla oli 5 lasta.

 

Elias Eliaanpoika (2.2.2737 -). Hänen vaimonsa oli Maria Jaakontytär Han? (2.6.1743 -)

Eliaksella ja Marialla oli kaikkiaan 10 lasta.

 

Matti Eliaanpoika (11.9.1733 -) muutti vuonna 1758 vaimonsa Elisabet Heikintyttären kanssa Raaheen.

 

 

 

 

 

 

PUUSTI N: 4:

Suvun kantaisä on Martti, joka oli syntynyt noin 1560.

Ruodutusluettelossa isäntänä on Sipi Martinpoika (Sigfred Mårthensson) ollen syntynyt 1588-1597.

Vuonna 1627 tila on 1/3 manttaalia, 1629-30 ¼ manttaalia, 1642-43 11/24 manttaalia.

 

Pohjanmaan lääni läänintilit Salo Piehinki;

1649-54 ½  manttaalia        SIGFRED MÅRTENSS 1650 isäntä, emäntä ja tytär,

                                            1649 viljavero ruista 0 kappaa, ohraa 10 kappaa,

                                            1651                ”         4 ”            ”         6       ”

                                            1652                ”         4 ”            ”         6 2/3 ”

                                            1653                ”         6 2/3 ”      ”       10       ”

                                            1653 Sigfred Mårthensson Puusti

 

Länsipohjan lääni henkikirjat Salo Piehinki;

1655-60 ½ manttaalia         SIGFRED MÅRTENSS 1655-57 isäntä ja poika vaimoineen

                                            1658-59 isäntä ja emäntä, 1660 isäntä ja tytär

 

Sipin jälkeen isännäksi tulee Matti Sipinpoika Puusti. Matin ensimmäinen vaimo oli Kaarina Joosepintytär. Tässä avioliitossa oli kolme lasta; Juho (n. 1679 – 24.8.1697), Matti (n. 1683 – 2.4.1697) ja Kirsti ( n. 1684 – 2.4.1697). Nämä lapset ja Matti kuolivat siis nälkävuosina.

Matin toinen vaimo, Marketta Heikintytär (17.3.1679 – 3.11.1770), oli Rautiosta kotoisin ja tästä aviosta oli poika Jaakko (15.4.1692 – 10.5.1767).

 

ES 2475 maakirja vuodelta 1686 ja läänintilit 1676-81 Matti Puustin tila ½ manttaalia.

 

Pohjanmaan lääni läänintilit Salo;

1661              ½ manttaalia SIGFRED MÅRTENSSON PUUSTI

1670              ½ manttaalia MATZ SIGFREDSS PUUSTI

1673              ½ manttaalia SIGFRED MÅRTENSSON PUUSTI

1672-74         ½ manttaalia                       MATZ SIGFREDSS PUUSTI isäntä, emäntä ja täysi-ikäinen poika

1676-77         ½ manttaalia MATZ SIGFREDSS PUUSTI

1681              ½ manttaalia MATZ SIGFREDSS PUUSTI ja vaimo CARIN JOSEPHSDR

 

Suuret kuolovuodet:

 

Pahimmillaan nälkä ja taudit riehuivat talvella ja keväällä 1697, jolloin samasta perheestä menehtyi kerralla useampia. MATTI PUUSTI-vainajan lapset, 14-vuotias MATTI ja 12 ½-vuotias KIRSTI, jotka olivat kuolleet huhtikuun lopulla, haudattiin 19. toukokuuta.

(Raahen tienoon historia I, s. 281)

 

Marketta Heikintyttären  toinen mies oli todennäköisesti Martti Haapajoki, joka sai surmansa venäläisten pahoinpitelemänä 02.01.1715.                

 

 

 

 

 

 

 

 

Vihollisen surmatyöt isonvihan aikana:

 

Salon kirkonarkiston kuolleiden ja haudattujen luetteloon on vielä vuonna 1770 merkitty kertomus Salon ja Raahen asukkaiden kohtalosta vuosina 1714-1715. Kirjanpidosta vastannut pappi merkitsi näet luetteloon leskiemäntä Margareetta Heikintytär Puustin kuoltua 3.11.1770 peräti 94 vuoden 31 viikon ja kolmen päivän ikäisenä myös hänen miehensä kokeman kohtalon isonvihan alkuvuosina. Margareetta Puusti oli syntynyt Rautiossa 17.03.1676, joten hän oli venäläisten tullessa elämänsä keskipäivässä, lähemmäs 40 vuoden ikäinen ja hyvinkin todistuskelpoinen vuosiltaan ja kokemuksiltaan. Kuolleiden ja haudattujen luettelon kertomus toteaa yllämainitut syntymä- ja kuolinvuodet ja jatkaa:

 

“Ikääntynyt talonpojanleski Margareetta Heikintytär Puusti. … naimisissa ensimmäisen kerran 1699, toisen kerran 1713. Hänen myöhempää miestä venäläiset kasakat haavoittivat piikeillään Raahessa 15 iskulla 30.12.1714, kuoli kolme päivää myöhemmin. Venäläiset piiskasivat vitsoilla ja piiskoilla hänet (lesken) talvella 1715. Hänen poikansa Jaakon venäläiset ottivat vangikseen ja veivät Venäjälle ja kastoivat uskoonsa, mutta hän palasi rauhan tultua takaisin ja otettiin jälleen seurakuntaamme.

Vuoden 1716 talvella venäläiset löysivät hänet (lesken) uudelleen, riisuivat hänet ja hakkasivat ihon verille lyijytetyillä pampuilla. Senjälkeen hänet vietiin ulos seisomaan alastomana lumessa ja talvipakkasessa. Sitten hänen kätensä sidottiin pajunköydellä selän taakse ja palavalla saunavastalla poltettiin hänen selkänsä. Sitten hänet vietiin uudelleen pirttiin, jossa hänet taivutettiin ja painettiin pää polvien väliin ja survoivat kuumaa palavaa kynttilän talia hänen molempiin silmiinsä. Tämän tähden hän on ollut 54 vuotta sokeana kuolemaansa saakka ja edelleen hänen kuolleessa ruumiissaan näkyivät juomut ja paukamat (kuglor). Näiden tuskien keskellä hän joutui lapsineen surkeaan nälänhätään ja hänen oli elätettävä itseään oljilla, nahanpaloilla ja luilla, joita vihollinen oli jättänyt jälkeensä, sitten kun häneltä oli otettu kaikki elintarvikkeet pois. Surkein ravinto oli tuulimyllystä saatu jauhonpöly. Tässä nälänhädässä yksi hänen lapsistaan kuoli. Viimein hän pääsi pakoon Ruotsiin. Kierrettyään siellä viiden vuoden ajan hänet palautettiin esivallan toimesta Turkuun ja edelleen kotiin.

Kuoli vanhuuden raihnaisuuteen ja haudattiin kirkkomaahan. Ruumissaarna pidettiin. Hän oli 94 vuoden 31 viikon ja 3 päivän ikäinen.“

 

Margareetta Heikintytär Puustin kokema Isonvihan aika sisälsi useimmat niistä kärsimyksistä, joihin niin Salon kuin Raahenkin asujaimet joutuivat: pahoinpitelyt ja kidutukset, omaisten surmat, nälän ja pakolaisuuden. (sama, ss. 845-846)

 

Haapajoki-Puusti-Sippalan isäntä Jaakko Matinpoika Puusti (15.4.1692 – 10.5.1767)

1. vaimo Kaarina Joosepintytär (1692 -21.11.1745)

Heidän jälkeläiset:

Matti (9.4.1723 – 1790) ja vaimo Elisabet Erkintytär (30.4.1726 – 1782), perheessä oli 15 lasta. Joonas (15.5.1726 – 1773) ja vaimo Riitta Erkintytär (1732 -), perheessä oli 9 lasta.

Tytöt Marketta, Liisa ja Riitta.

Jooseppi (11.12.1734 – 9.1.1784) ja vaimo Marketta Joosepintytär Eskola (1.3.1735 - ) Pattijoelta, perheessä oli 7 lasta.

Jaakon 2. vaimo Riitta Matintytär (4.5.1691 – 1779)

 

 

 

 

MARJANIEMI N:o 5:

Kantaisä Olavi lienee syntynyt noin 1460. Erkki Olavinpojan syntymäajaksi tulee noin 1590. ”Olavi Erkinpoika oli syntynyt noin 1530”

Erkki Olavinpoika oli syntynyt noin 1567 ja ruodutusluetteloissa 1627-30 ½ manttaalin tilallaan.

Erkin isä voisi olla nokkaveroluettelossa mainittu Olavi Juhonpoikakin, joka olisi syntynyt noin 1520-30. Silloin edellä oleva lainaus ei pidä paikkaansa, vaan tämän Olavin poikia olisivat olleet Erkin lisäksi Esko Olavinpoika (s. n. 1547), jonka veljen pojasta Erkki Erkinpojasta (s. n. 1597) tuli Eskon jälkeen Kerttulan isäntä. Kolmas veli olisi mahdollisesti Lauri Olavinpoika (s. n. 1562)

Erkki Olavinpojan poika on Grels, joka on 1629 nihtinä. Talon uudeksi isännäksi tulee kuitenkin veli Erkki.

Erkki Erkinpoika oli mukana Pohjanmaan läänin läänintileissä alkaen 1649. Seuraavana vuonna sukunimi Marjaniemi mainittu ensimmäisen kerran ja talossa isäntä ja emäntä.

Viljaveroa hän on suorittanut 11/22 manttaalin tilaltaan:

1649 6 kappaa ruista,          8 kappaa ohraa

                                            1651 4 ”          ”                  8 ”           ”

                                            1652 6 ”          ”                  8 ”           ”

                                            1653 8 ”          ”                 10 ”          ”

Erkki Marjaniemi oli postitalonpoika jo 1655, jolloin talossa oli vielä isäntä ja emäntä.

Henkikirjan mukaan vuosina 1657-59 talossa oli vain isäntä. 1660 täysi-ikäiseksi tuli talon tytär.

 

1660-luvun alussa postinkuljetus tehostui uusien postitalonpoikien myötä: Piehingin Erkki Erkinpoika Marjaniemi ja myöhemmin hänen poikansa Matti hoitivat postinkuljetusta 1670-luvun lopulle, jolloin Hannu Hannila otti kestikievarin ja postitalonpojan tehtävät.

(Raahen tienoon historia I, ss. 227-228)

 

1670 postitalonpojaksi on merkitty Matti Erkinpoika Marianiemi. Tila on jaettu kahteen osaan niin, että Matti on maksanut veronsa ½ manttaalin mukaan ja 5/12 manttaalia on verovapaa osuus postinkuljetuksen vuoksi. 1677 postitalonpoikana mainitaan myös Pekka Martinpoika Marianiemi, joka lienee ollut talon vävy.

 

1700-luvun alussa Marjaniemen 2/3 krrununtilalla asuivat Juho Marjaniemi ja vaimo Liisa, heillä oli poika Petteri.

Toista puolta asuivat tuolloin Samuel Marjaniemi vaimonsa Marjan kanssa, mutta he olivat poissa kirjoista jo 1739. Heillä oli poika Isaac. Matti Antinpoika ehkä vävy ja vaimonsa Vappu. Tällä pariskunnalla oli myös poika, jonka nimestä ei saa selvää.

 

Taloon oli tullut ennen vuotta 1738 uudet asukkaat Heikki Tuomaanpoika Liimatainen (19.1.1708 -10.1.1761), jolla oli vaimo Ristiina Tapanintytär (9.10.1710 -).

Perheessä oli lapset: Tuomas (17.2.1734 -), Riitta (28.6.1740 -), Antti (25.3.1748 -) ja Paulus (14.11.1750

Tuomaksen vaimo oli Elisabet Heikintytär (8.1733 -) ja perheessä oli 6 lasta.

 

Jälleen vuonna 1773 taloon oli tullut uudet asukkaat Oulujoelta Jaakko Heikinpoika sukunimi ehkä Suorsa ja vaimonsa Anna Antintytär. Molemmat olivat syntyneet vuonna 1731.

 

 

 

 

 

 

JOKELA N:o 6

1650 2/3 manttaalia            Pekka Niilonpoika, 1652 autio,

1655-70 2/3 manttaalia       Pekka Niilonpoika Jokela

1672                                    Matti Jaakonpoika Jokela

1673 2/3 manttaalia            Pekka Niilonpoika Jokela

1673-76 2/3 manttaalia       Matti Jaakonpoika Jokela

1677-81                              Jaakko Jaakonpoika Jokela ja 1681 vaimo Anna Martintytär

 

Maakirja ES 2477 vuodelta 1691 Salo:    PÅHL HANGONEN  ¼-manttaalia

 

Paavo Hankonen oli syntynyt noin 1650 mahdollisesti Paltamossa. Hänen vaimonsa oli Kerttu.

Heidän lapset: Paavo (19.6.1686 – 18.1.1778), Antti (16.11.1688 - 21.3.1755), Juho (n. 1700 -)

 

Vuonna 1738 isäntänä oli Paavo Paavonpoika Jokela (19.6.1686 – 18.1.1778) ja vaimo Elisabet Sipintytär (10.4.1693 – 28.5.1772)

Heillä oli lapset: Riitta (20.2.1722 -), Pentti (13.10.1727 -), Maria (17.3.1729 -), Sofia (n. 1730 -) ja Liisa (28.12.1733 -)

 

Riitan aviomies oli Olavi Olavinpoika Hannuksela (15.2.1723 -). Vävy vuodesta 1752 alkaen.

 

Pentin eli Benedictuksen aviovaimo oli Vappu Erkintytär (26.1.1738 -).

 

Antti Paavonpoika Hankonen (16.11.1688 - 21.3.1755) oli Etelä-Juusolan isäntä isonvihan jälkeen. Hänen vaimonsa oli Vappu Heikintytär Juusola (5.4.1697 – 31.1.1777)

 

Rippikirja 1738-44: talossa asuivat lisäksi Juho eli Hans vaimonsa Beata Juusolan kanssa.

 

Påhl Hangonen on mainittu Antti Juusolan perunkirjassa 1756 tämän alaikäisten lasten etujen valvojana.

 

Påhl Hangonen Saloisten henkikirjassa vuonna 1673. Perheestä merkitty tuolloin mies ja vaimo. (ES 2473)

 

Venäjälle viedyt vangit

Eri tavalla henkensä menettäneiden ohella seudun väestöä vähennettiin myös viemällä nuorta olevaa ja tulevaa työvoimaa vankeina Venäjälle, ensin Pietariin ja sitten etemmäksi. Ensimmäiset vangitsemiset ja poiskuljettamiset tapahtuivat jo vuoden 1714 syksyllä, mutta useimmat kuljetettiin Venäjälle vasta vuoden 1715 aikana, jolloin vihollisen ote maakunnasta tiukkeni.

Salon pitäjästä poiskuljetettiin 134 asukasta, joiden nimet Raahen ja Saloisten pastori Martinus Peitzius nimikirjoituksellaan vahvisti:

Salon kylä     mm. ANTTI, PAAVO ja JUHO HANKONEN.

(Raahen tienoon historia I, ss. 849-850)

 

Antti oli tuolloin 17-vuotis ja Paavo 19-vuotias. Veljekset palasivat useamman muun tapaan takaisin kotiseudulleen.

 

1750-70 Jokela-Hankosen talossa asui myös Matti Matinpoika (13.11.1696 – 25.3.1787) ja vaimo Kirsti Matintytär (9.8.1703 -). Heillä oli 5 lasta.

 

 

 

HAAPAJOKI N:o 7:

Matti Paavonpoika Haapajoki oli syntynyt noin 1590-97 ruodutusluettelon mukaan. Hän oli ilmeisesti Paavo Yrjönpoika Anttilan poika.

 Matin tilan manttaaliluku oli 1627-30 1/3 manttaalia, 1633 ½ manttaalia, 1642-43 15/24 manttaalia ja 1649-53 7/12 manttaalia. 1650 talossa isäntä, emäntä ja poika.

 

Pohjanmaan lääni läänintilit Salo Piehinki;

1649-54 7/12 manttaalia     MATZ PÅÅLSS 1650 isäntä, emäntä ja poika,

                                            1649 viljavero ruista 4 kappaa, ohraa 8 kappaa,

                                            1651                ”         4 ”            ”       6 ”

                                            1652                ”         4 2/3 ”      ”       8 ”

                                            1653                ”         8       ”      ”      12 ”

                                            1654 Matts Påfellss Hapajoki

 

Maakirja ES 2469 vuosilta 1650-53: MATZ PÅHLSS HAAPAJOKI  7/12-manttaalia

 

Länsipohjan lääni henkikirjat Salo Piehinki;

1655 7/12 manttaalia          MATTS PÅHLSS isäntä ja poika vaimoineen

1657 7/12 manttaalia          ANDERS MATTZSON 1657-59 isäntä ja emäntä, 1660 vain emäntä

 

Salon kylän talollinen Matti Paavonpoika Haapajoki koulutti papiksi kaksi poikaansa, jotka ottivat suvun vanhan kotitalon Piehingin Anttilan mukaan nimen ANTILIUS (myöhemmin ANTELL).

(Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III, s. 716)

 

Sukunimi Antilius on omaksuttu todennäköisesti viidennessä polvessa Joosef Matinpojan opiskellessa Turun yliopistossa 1656-57. Myöhemmin yksi sukuhaara aateloitiin Antell-nimellä. Raahessa ja Salossa toimi 1600-1700-luvulla kaksi Antilius-nimistä, Salon pitäjän sukuhaaraan kuulunutta pappia (Samuel Johannis Antilius 1687-1713 (?) ja Samuel Antilius 1713-30)

(Eero Sovelius-Sovio: Sovelius-Sovio-suku, s. 117)

 

Matin jälkeen Haapajoen isännäksi tulee hänen poikansa Antti Matinpoika Haapajoki (s. n. 1630) vuonna 1655 ja on isäntänä vuoteen 1673 saakka. 1674-77 isäntä on Jaakko Mikonpoika Haapajoki ehkä vävy, joskin taloon muuttaa  tuolloin 1677 Johan Kajanuksen mukaan Pielavedeltä Pekka Pekanpoika. Vuonna 1681 talossa on myös Pekan sisko Margareta Pekantytär.

 

Kauppias Johan Kajanus, joka on syntynyt 3.3.1871 kertoo:

Emäntäni kotitalon, siinä aivan likellä sijaitsevan Haapajoen sukujuuri on Pielavedeltä saakka. Noin 200 vuotta sitten tuli sieltä kantaisä, lie ollut Pekka niminen, jonka nimisiä siinä talossa on sitten ollut montakin. Muutoin Haapajoki, kuten jonkun matkan päässä sijaitseva Hannilakin, ovat vanhimpia taloja näillä seuduin.

(Kaarlo Levon: “Entiajan elämää Saloisissa, s. 16)

 

Maakirja ES 2477 vuodelta 1691: PÅHL HAAPAJOKI  7/12-manttaalia

 

Paavo Haapajoen (s. n. 1640) poikia ovat ilmeisesti noin 1660 syntyneet Martti ja Matti.

Sen jälkeen talon toista puoliskoa pitää Matti Martinpoika Haapajoki (5.3.1681 - 1.9.1753) vaimonsa Anna Antintytär Leinosen (18.2.1692 – 5.9.1753) kanssa.

Toisena on Jaakko Matinpoika Haapajoki (15.4.1682 -) 1. vaimo Carin ja 2. vaimo Brita.

 

 

KERTTULA N: o 8

Ensimmäinen isäntä Kerttulassa ruodutusluettelon mukaan oli Esko Ollinpoika, joka oli ilmeisesti syntynyt jo 1547. Näin ollen ilmeinen isä olisi nokkaveroluettelossa mainittu Olavi Juhonpoika.

1627-33 talo on 2/3 manttaalia.

1627 mainitaan talossa oleva veljen poika Erkki Erkinpoika syntynyt noin 1583-97. Näin ollen Olavi Juhonpojalla oli ainakin kaksi poikaa, mainitut Esko ja Erkki.

 

1633-43 isäntänä ½ manttaalin tilalla on Erkki Erkinpoika

Pohjanmaan lääni läänintilit Salo Piehinki;

1649-54 ½  manttaalia        ERICH ERICHSSON GERTULA 1650 isäntä ja emäntä,

                                            1649 viljavero ruista 4 kappaa, ohraa 6 kappaa,

                                            1651                ”         3 1/3 ”      ”     10 2/3 ”

                                            1652                ”         8       ”       ”      3 1/3 ”

                                            1653                ”         8       ”      ”       8       ”

                                            1655 autio

1661 ½ manttaalia              ERICH ERICHSSON GERTULA

 

Länsipohjan lääni henkikirjat Salo Piehinki;

1655-60 ½ manttaalia         ERICH ERICHSSON GERTULA 1655 talossa emäntä ja tytär,

                                            1657 tila autio, 1658-59 talossa vain isäntä

 

Isännät vaihtuvat Kerttulassa 1670 Antti Jaakonpoika Gerttula, 1672 Niilo (Nisius) Antinpoika Gerttula ja jälleen vuonna 1673 Erkki Erkinpoika Gerttula. 1673-76 Niilo Antinpoika Gerttula, 1679-81 ½ manttaalin kruununtila Esko Maunonpoika Gertula ja 1681 vaimo Anna Erkintytär.

 

1700-luvun alkupuolella talossa asuivat Yrjö Gertula (1669 – 11.5.1739) ja vaimo Marketta (1682 – 10.11.1742)

Heidän lapset: Paavo (23.1.1715 -), Pekka (29.6.1723 -), Antti (14.1.1721 -) ja Marketta

 

Paavo Yrjönpoika Gertula (23.1.1715 -) ja vaimo Susanna Matintytär (12.2.1705 – 27.2.1778).

Paavo muutti jo 1777 Pyhäjoelle.

 

Pekka Yrjönpoika Gertula Hurnastin eli Hurnasen tilalla, josta hänen tietonsa löytyvät.

 

Paavon isännyyden aikana talossa yhtiömiehinä olivat:

 

Matti Olavinpoika (1.5.1725 -) ja vaimo Kaarina Hannuntytär (11.11.1725 -)

Heillä oli lapset: Vappu (23.10.1738 -), Susanna (20.10.1740 -) ja Kaarina (7.3.1742 -)

 

Vapun aviomies oli Heikki Heikinpoika (23.11.1737 -). Muuttivat Siikajoelle.

 

Seuraava yhtiömies oli Iisakki Hannunpoika ja hänen vaimonsa Liisa Olavintytär.

 

 

 

 

 

 

TÖRMÄLÄ N:o 9

Suvun kantaisä Niilo.

Pohjanmaan voudintileissä Paavo Niilonpoika.

Pohjanmaan jalkaväkirykmentin ruodutusluettelossa Lauri Paavonpoika syntynyt noin 1560-62.

Samoin poika Jooseppi Laurinpoika on mainittu jo 1627. Hän oli syntynyt noin 1600-03.

Joseph Törmäjnnen oli ½ manttaalin talon isäntänä ainakin 1650, jolloin hänellä oli emäntäkin.

Joosepin veljiä oli ilmeisesti kaksi Lauri ja Erkki.

 

Pohjanmaan porvarit käyttivät Tukholman-matkoillaan etupäässä laivoja ja kuutteja, kun taas jahdeilla purjehdittiin kotimaakunnan markkinoille. Pohjois-Pohjanmaan talonpojilla oli 1600-luvun alkupuolella kuuttejakin, kuten Salon Piehingin Lauri Paavonpoika Törmälällä v. 1639 - tuomiokirjassa mainitaan aluksen kajuuttakin, jonka alla oli osa lastia, joten kyseessä oli kannellinen ja ajan oloihin katsoen isohko alus. Vuosisadan lopulla, kun merenkulusta oli tullut etupäässä kaupunkilaisten elinkeino, talonpojilla ei ollut tiettävästi jahtia isompia aluksia.

(Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III, s. 162)

 

Pohjanmaan läänintilit Sahlo Piehingi;

1649-53  ½ manttaalia        LARS PÅÅLSSON 1650 talossa poika vaimoineen

                                            1649 vero viljasadosta; ruista 4 kappaa, ohraa 8 kappaa

                                            1651                              ”        4 ”            ”        6 ”

                                            1652                              ”      10 ”            ”        4 ”

                                            1653                              ”      19 ”            ”        8 ”

 

Länsipohjan lääni henkikirjat Salo Piehinki;

1655-60 ½ manttaalia         JOSEPH LARSSON 1655-59 isäntä ja emäntä,

                                            1659 isäntä ja tytär

 

Jooseppi Törmälällä oli ainakin kaksi lasta Kaarina ja Juho, syntyneet noin 1640.

 

1671-77 isäntänä mainitaan Pertti Pertinpoika Sutinen, joka lienee ollut Joosepin vävy ja omaksui Törmälän nimen. Hänen osuudeksi Törmälästä oli merkattu ¼ manttaalia.

 

Maakirja ES 2473 vuodelta 1673-74; ¼ manttaalia BERTILL BERTILLSS TÖRMÄLÄ

vuonna 1674 lisäksi                                                   ERICH ERICHSS TÖRMÄLÄ

Maakirja ES 2475 vuodelta 1682 JOHAN MICKELSSON TÖRMÄLÄ               1/2-manttaalia

 

Vuonna 1680 nimismieheksi nimitettiin Johan Michelinpoika Tammelander, joka oli syntynyt vuoden 1641 tienoilla. Hän toimi sekä Salon että Siikajoen nimismiehenä ja 10.5.1690 myös Raahen raatimiehenä. Hänen asuinpaikkanaan oli ½ manttaalin Ollinssaren tila Savolahdessa. Vuoden 1682 tammikuussa hän anoi ½ manttaalin autiota Törmälän taloa Piehingissä. “Ylösotettavasta“ talosta oli edelleen merkitty Juho Juhonpojalla yksi manttaali.                                           

(Raahen tienoon historia I, s. 442)

                     

Maakirja ES 2477 vuodelta 1691             JOHAN TÖRMÄLÄ         tila1/2-manttaalia

 

Juho Juhonpoika Törmälä (n. 1670 – 26.12.1742)  ja hänen vaimonsa Kaarina Hannila (n. 1682 – 16.5.1742) ovat vielä 1738 rippikirjassa, mutta sitten isännyys vaihtuu. Juho Juhonpojan taloudessa eli myös hänen siskonsa Maria. Perheeseen syntyi poika Juho (13.3.1699 – 23.5.1763)

 

 

 

Törmälään muutti 1730-luvun lopulla Oulaisista Pauli Ristonpoika Titinen eli Törmälä (4.6.1705 – 22.6.1742). Hän oli kotoisin Rautalammilta ja avioitunut vuonna 1730 Kaarina Heikintytär Törmälän (13.12.1703 – 4.10.1772) kanssa. Kaarina oli lähtöisin Oulaisten Törmälän talosta. Mikä lie sukuyhteys Saloisten Törmälään?

Heillä oli neljä lasta Pauli (12.2.1734 -), Ristiina (17.6.1735 -), Heikki (22.4.1737 -29.3.1825) ja Hannu (5.5.1739 -). Viimeksi mainittu syntynyt Saloisissa.

 

Isäntä Pauli lähti jostakin syystä takaisin kotiseudulleen ja otti mukaansa vanhimman poikansa.

Hän kuoli pian vuonna 1742.

 

Kaarina solmi uuden avioliiton Juho Juhonpoika Törmälän (13.3.1699 – 23.06.1763) kanssa.

Tästä aviosta syntyi lapset Juho (17.10.1744 – 2.3.1809) ja Marketta (16.3.1746 -).

 

Ristiina avioitui 1761 varusmestari Henrik Fridrich Stårkin kanssa ja asuivat aluksi Järvelän puustellia, josta muuttivat Paltamon Manamansaloon.

 

Heikki avioitui Aune Heikintyttären (16.6.1736 – 22.5.1790) kanssa 1760. Heille syntyi 11 lasta.

Heikki jakoi tilan yhdessä Hannun kanssa. Hänen tilansa oli edelleen Törmälä.

 

Hannu avioitui Marketta Heikintytär Siniluodon (25.7.1726 -) kanssa. Heille syntyi poika ja tyttö. Poika kuoli.

Tytär Kaarina (2.2.1767 -) solmi avioliiton Johan Abramansson Juckolan (25.6.1753 -) kanssa. Heidän tilansa sai nimen Arkkukari. Perheeseen syntyi 11 lasta.

Kaarinan 2. aviomies oli Kustaa Mikonpoika Frantzi

 

Juho Juhonpoika Myllylä-Törmälä (17.10.1744 – 2.3.1809) eleli aluksi yhteistaloudessa Hannun kanssa. Ensimmäinen vaimo oli sotilaan leski Kaarina Enterberg (3.1737 – 5.12.1789), jolla oli edellisestä aviosta 3 lasta ja tähän avioon syntyi 5 lasta.

Juho avioitui, ensimmäisen vaimon kuoltua 1789, Magdalena Mikontytär Salmelan eli Pörhön (13.9.1768 – 2.2.1830) kanssa 1793. Magdalena oli kotoisin Keminmaalta. Hänellä  oli yksi avioton poika. Perhe asutti Myllylän torpan, johon syntyi vielä 7 lasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PEHKONEN N:o 10:

Jacob Erichsson s. n. 1600-1602 1/4 manttaalin tila 1627-30 ja 1/3 manttaalia 1642-50.

Jacob Erichsson Järfvelä 1655-73 1/3 manttaalin tilallaan.

 

Piehingin Martti Juhonpoika Pehkoila anoi kesällä 1648 Jaakko Erkinpojan 1/3 manttaalin autiota viljeltäväkseen. Tila oli ollut jo kuudetta vuotta autiona, pellot kesannolla ja tontin talot asumiskelvottomina. Pitäjän tuolloinen luottomies Esko Pertinpoika Pattijoelta ja Revonlahden Elias Kaarlenpoika määrättiin takaajiksi ja autionotto alistettiin edelleen maaherran vahvistettavaksi. Vuoden 1650 maakirjassa tila oli edelleen Jaakko Erkinpojan nimellä, mutta merkitty autioksi ja edelleen ”ylösotetuksi”. Vuoden 1655 maakirjassa ”ylösottaja”, Martti Juhonpoika Pehkoila ilmoitettiin upseerin verotilan isäntänä.

Martti Juhonpoika Pehkoila oli nimensä mukaisesti siirtynyt Ylämaasta rantakylän asuttajaksi usean muun ohella.

(Raahen tienoon historia I, s. 257)

 

Länsipohjan lääni henkikirjat Salo Piehinki;

1655-60 1/3 manttaalia       MÅRTEN JÖNSSON 1655 isäntä, emäntä ja tytär,

                                            1657-59 isäntä ja emäntä

 

Läänintilien mukaan 1679 isäntänä oli Matti Martinpoika Pehkonen.

1681 isäntänä edellisen veli Martti Martinpoika Pehkonen ja hänellä vaimo Vappu Niilontytär.

Tuolloin talossa oli myös veljet Erkki ja Kaarlo Martinpojat.

 

1700-luvun alussa 1/3 kruununtilaa isännöi Matti Pehkonen (23.2.1672 – 29.4.1753), 1. vaimo Liisa Tästä avioliitosta oli lapset Raakel (1.5.1699 – 30.3.1741) miehineen ja poika Kustaa (6.3.1708 – 20.4.1772).

2. vaimo Elsa Paavontytär (8.8.1700 -).

Toisesta aviosta oli Jaakko (2.5.1734 -)

 

Seuraava isäntä oli Kustaa Matinpoika Pehkonen (6.3.1708 – 20.4.1772). Hänen vaimonsa oli Maria Matintytär (29.3.1729 – 23.4.1770)

Lapset: Liisa (17.11.1758 -) ja Juho (8.5.1760 -)

 

Jaakko Matinpoika Pehkonen (2.5.1734 -) ja vaimo Kaarina Yrjöntytär (2.11.1728 -)

Perheen lapset: Jaakko (27.10.1753 -), Matti (12.12.1755 -), Olaus (24.2.2761 – 1762), Olaus (24.1.1764 -), Juho (21.6.1767 -) ja Anna (12.12.1769)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

JÄRVELÄ N:o 11

Ensimmäinen asukas löytyy Pohjanmaan läänin läänintileistä vuodelta 1655. Silloin asukkaaksi oli tullut Jakob Erichsson Järfvelä eli Jaakko Erkinpoika Järvelä. Tila oli 1/3 manttaalia.

 

Pohjanmaan läänintilit Sahlo Piehingi;

1650-61 ja 16731/3 manttaalia                 JACOB ERICSSON

1670-76             1/3 manttaalia                 THOMAS MÅRTENSSON JÄRFVELÄ

1677-81             1/3 manttaalia                 SIGFRED SIGFREDSSON JÄRFVELÄ ja 1681 vaimo

                                                                 WALBORG BERTILSDR

 

1700-luvun alkupuolella 1/3 kruununtilan isäntänä oli Matti Kukkonen ja vaimo Elsa, joka kuollut jo 1738. Talossa myös äiti Riitta, lanko Elias ja vaimo Marketta, joiden lapset olivat Antti, Sofia ja Matti.

 

Seuraava isäntä oli Juho Kukkonen (5.7.1713 – 1753) ja vaimo Elisabet Eskontytär (18.11.1720 – 30.1.1774)

Heillä oli lapset: Juho (25.11.1745 – 1754), Heikki (3.4.1747 -) ja Matti (10.11.1750 -)

2. mies Samuel Mikonpoika (9.1729 -)

Lapset Samuelin edellisestä aviosta: Samuel (15.11.45 – 24.2.1775) ja vaimo Maria Antintytär,

               Erkki (25.11.1748 -)

Lapset tästä aviosta: Isaac (21.9.1755 -), Elisabet (25.10.1756 -), Anna (10.3.1758 -), Petrus (1.1.1761 -), Mikko (9.7.1763 -) ja Antti (11.11.1765 -)

 

 

JOENSUU N:o 12

1675-79  läänintileihin ilmestyy ¼ manttaalin Joensuun kruununtila, jonka ensimmäinen asukas oli Jooseppi Martinpoika (Joseph Mårtensson Jåensu). Hänen poikansa, Matti Joosepinpoika jatkoi talonpitoa 1681 alkaen vaimonsa Kerttu Matintyttären kanssa. Talossa oli ilmeisesti myös Joosepin sisar Anna Martintytär ja hänen miehensä Matti.

 

Matti Joensuu asuu myöhemmin toisella tilalla Piehingissä uuden vaimon Kirstin kanssa.

 

Lauri Martinpoika Joensuu-Heinonen (10.8.1689 - 17.07.1765) ja vaimo Riitta.

Perheen lapset: Martti (4.11.1710 -) ja vaimo Riitta Antintytär (3.10.1718 -), Kirsti, Riitta ja Lauri

 

Heinoset luultavasti lähtöisin Paavolasta Heinolan perältä.

Hannilat tulivat vaihtokaupan kautta asumaan Joensuun eli Alatalon ¼ manttaalin kruununtilaa:

 

Antti Antinpoika Hannila (13.10.1724 - ) ja vaimonsa Beata Abrahamintytär Heinonen (14.4.1729 - ) vaihtoivat 1760-luvulla taloja Antin sisaren Riitan miehen Martti Laurinpoika Joensuun kanssa.

Perheen lapset: Marketta (22.4.1757 - ), Antti (19.2.1759 - ), Paulus ( (21.1.1761 -), Abraham (19.4.1762 - ), Anna (8.5.1765 – 24.3.1777), Beata (5.9.1768 -), Maria (1.2.1771 - ) ja

Petter (1775 - )

 

Juho Antinpoika Hannila (15.9.1728 - ) vaimonsa Anna Matintytär (13.11.1728 - ).

 

Sotilas Mikko Mikonpoika (9.9.1678 – 1769) vaimonsa Marketta Juhontyttären (18.7.1688 – 4.8.1771) kanssa. Heillä oli lapset Riitta, Maria ja Juho.

 

Isonvihan jälkeen ensimmäisissä rippikirjoissa vuosilta 1738-58 Piehinkiin asettuneet taloudet:

 

 

SIUVATTI N:o 13

1/12 kruununtilan isäntä Heikki Mikonpoika Siuvatti (16.3.1683 -) ja hänen vaimonsa oli Marketta Joosepintytär (16.3.1695 -)

Lapset:          Vappu, Marketta, Riitta (26.2.1713 -), Erkki ja Anna (10.8.1731 -)

 

Erkki Heikinpoika Siuvatti oli aviossa Kaarina Juhontyttären kanssa.

 

Seuraava isäntä oli kuitenkin vävy Tuomas Ristonpoika (26.8.1713 ja vaimo Anna (10.8.1731 -)

Perheen lapset: Marketta (1.5.1742 -), Risto (1.8.1744 -), Liisa (21.5.1746 -), Heikki (21.5.1749), Tuomas (5.3.1752 -), Juho (5.5.1756 -), Anna (28.1.1759 -) ja Tuomas (31.10.1763 -)

 

Isonvihan aikoina (1713-1721), jolloin venäläiset pitivät maatamme hallussaan hävittäen ja ryöstäen kaupunkeja ja maaseutuasutusta sekä surmaten ihmisiä, pakenivat asukkaat Pohjanmaalta joko Ruotsiin tai sydänmaitten piilopirteille. Erittäin altis vihollisen hävitystyölle oli Pohjanmaan rannikko, jota pitkin vihollisen ja sen edellä etelästä pohjoiseen peräytyvän pakolaisjoukon käyttämä maantie kulki. Suurin osa Raahen porvareista oli paennut laivoilla Ruotsiin, osa pakolaisista pyrki sinne maantietä pitkin Pohjanlahden ympäri, mutta Salon pitäjän asukkaat Salon ja Piehingin kylistä, joiden talot v. 1719 voudinluetteloiden mukaan olivat melkein kaikki “autioita tai poltettuja“, olivat painuneet Haapajoen ja Piehinginjoen rantojen tiettömiä metsä- ja suoalueita pitkin kauas sydänmaitten piilopirteille. Perimätietoina kertovat Piehingin vanhat isännät vieläkin, kuinka irtainta omaisuutta otettiin mukaan niin paljon kuin jaksettiin kantaa ja karjaa edellä ajaen mentiin rannikolta tiettömiä metsiä pitkin noin neljän kilometrin päässä olevaan Perkkiöön, Haapajoen saareen tai kauas Piehinginjoen Mäntylän sydänmaille, missä piilopirteissä pakoiltiin vuosikausia. Myöskin Leinosen suvun jäseniä oli näissä piilopirteissä, koskapa heitä alkaa ilmaantua rannikkoalueille muiden pakolaisten mukana isonvihan jälkeisinä aikoina.

Ne asukkaat, jotka olivat säilyneet hengissä, palasivat yleensä entisille asuinpaikoilleen ja ryhtyivät viljelemään entisiä maitaan ja rakentamaan uusia asuntoja hävitettyjen tilalle. Heihin kuului myös Piehingin kylän Siuvatin talon isäntä Henrik Siuvatti, joka palasi entiselle tilalleen maantien varrella Piehinginjoesta pari kilometriä etelään päin. Hänen kanssaan oli pitäjänseppä Hans Leinonen, joka myös asettui asumaan Siuvatin tilalle. Henkikirjoihin on Hans Leinonen merkitty v:sta 1727 lähtien Siuvatin tilalla asuvana “uudisrakentajana“ tai väliin “torpparina“. Hänen asunnostaan on maininta, että se oli “vanha ja huonossa kunnossa“ ja että hänellä ei ollut peltoja. Vuosien kuluessa Hans Leinonen rakentaa kuitenkin lisärakennuksia mm. pajan Siuvatin kujan suulle lähelle maantietä. Raivaapa hän vähän peltoakin itselleen talon maista. Näin seppä Leinonen elelee vaimonsa Margareta Sigfridintyttären ja perheensä sekä sisarensa CARININ kanssa Piehingin kylässä hankkien välttävän elatuksen perheelleen suorittelemalla maalaissepän töitä, korjailemalla kärryjä ja maanviljelyskaluja, kengittämällä hevosia ja väliin avustamalla kalastajien veneitten rakentamisessa.

Hans leinonen oli mennyt naimisiin jo pakomatkalla ollessaan Mäntylän sydänmailla Piehingissä. Siellä perheelle oli syntynyt kaksi poikaa Gabriel ja Anders. Andersin syntymävuodeksi on rippikirjoihin merkitty 1722. Perheen palattua rannikolle ja asetuttua asumaan Siuvatin tilalle lapsia syntyi lisää: v. 1728 Anna, v. 1729 poika Zacharias ja sitten vielä tytär Katarina.

(Martti Levon:

huom! virheellinen tieto isonvihan ajalta Hannu Leinosen ja hänen vaimonsa kohdalta.

 

 

LEINONEN N:o 14

Uudistilan isäntänä oli pitäjänseppä Hannu Leinonen(1682 – 19.7.1742) ja hänen vaimonsa oli Marketta Sipintytär (10.8.1678 – 5.1.1771)

Heillä lapset: Gabriel, Antti (11.11.1722 - 28.3.1790), Anna (16.12.1728 -), Sakari (14.3.1729 -1767)  ja Kaarina

                     

Venäjälle viedyt vangit

Eri tavalla henkensä menettäneiden ohella seudun väestöä vähennettiin myös viemällä nuorta olevaa ja tulevaa työvoimaa vankeina Venäjälle, ensin Pietariin ja sitten etemmäksi. Ensimmäiset vangitsemiset ja poiskuljettamiset tapahtuivat jo vuoden 1714 syksyllä, mutta useimmat kuljetettiin Venäjälle vasta vuoden 1715 aikana, jolloin vihollisen ote maakunnasta tiukkeni.

Salon pitäjästä poiskuljetettiin 134 asukasta, joiden nimet Raahen ja Saloisten pastori Martinus Peitzius nimikirjoituksellaan vahvisti:

Piehingin kylä. Antti Hannila, hänen Riita-sisarensa, Matti ja Yrjö Hannila, piika Kaisa Kultala, Heikki Pehkoinen, Yrjö Kukkonen, Matti  Alatalon vaimo, poika Matti Alatalo ja Rautiolta s lasta.

Salon kylä     mm. Antti, Paavo ja Juho Hankonen, Hannu Leinonen ja vaimo Marketta.

(Raahen tienoon historia I, ss. 849-850)

 

                     

Rakennusryhmä Piehingissä rantamaantien varressa, entisen Siuvatin

talon kujansuu. Tälle paikalle pitäjänseppä Hans Leinonen rakensi pajan

1700-luvun alkupuolella palattuaan isonvihan jälkeen Venäjältä vankeudesta.

 

Seuraava isäntä oli Antti Hannunpoika Leinonen (11.11.1722 – 28.3.1790). Hänen vaimonsa oli Liisa Matintytär (18.2.1720 -)

Lapset: Marketta (18.4.1746 -), Anna (31.12.1747 -), Liisa (1.2.1750 -), Riitta (1.1.1754 -), Matti (4.10.1757 -) ja Tuomas (18.12.1758 -)

 

Annan aviomies oli Heikki Martinpoika Hannila

 

Riitan aviomies oli Mikko Martinpoika Hannila

 

Seppä Sakari Hannunpoika Leinonen (14.3.1729 -1767) ja vaimo Kirsti Juhontytär Pyy (1729 )

Lapset: Juho (15.10.1754 -), Marketta (1757 -) ja Kaarina (1761 -)

 

Juhon aviovaimo oli Susanna Carjelin. Heidän käyttämä sukunimi oli Levonius.

 

MÄNTYLÄ R:o 15

Uudistilan ensimmäinen mainittu isäntä oli Heikki Mäntylä, joka kuoli jo 1738. Hänen vaimonsa oli Riitta Matintytär (1693 – 1754)

Lapset: Heikki (1725 -) ja Aune (24.12.1729 -)

 

Talon seuraava isäntä oli vävy Antti Erkinpoika (15.5.1726 -) ja vaimo Aune (24.12.1729 -)

Perheen lapset: Erkki (17.3.1749 -), Beata (18.6.1751 -), Antti (5.11.1752 -) ja Elisabet (9.2.1754 – 20.11.1758)

 

Talossa eleli myös Antti Erkinpojan isän perhe:

Erkki Erkinpoika (26.12.1694 -) ja hänen vaimonsa Elisabet Gabrielintytär (13.9.1680 -)

Muut lapset: Juho (1730 -) ja vaimo Kaarina Tapanintytär (1726 -), Liisa (2.4.1734 -) ja Vappu (26.1.1738 -)

 

 

HURNANEN R:o 16

Isäntänä oli Rautalammilta muuttanut  Jooseppi Ristonpoika Tiitinen (20.10.1684 – 4.1769) ja hänen vaimonsa oli Kirsti Heikintytär Hänninen eli Henditär (15.3.1678 – 16.9.1765)

Lapset: Kirsti (14.4.1713 -), Maria (19.10.1714 -), Jooseppi (n. 1720 -) ja Kaarina (n. 1720 -)

Kirsti ja Maria olivat syntyneet Rautalammilla.

 

Marian aviomies oli Saloissa Antti Yrjönpoika Pihlajaniemi

 

Kaarina aviomies oli Saloisissa Juho Mikonpoika Terejeff

 

Seuraava isäntä oli vävy Pekka Yrjönpoika Hurnasti-Gertula (29.6.1723 - 1777). Hänen vaimonsa oli Kirsti Joosepintytär Tiitinen (14.4.1713 -)

Perheen lapset: Kristiina (1745 – 15.4.1750), Jooseppi (14.8.1749 -11.11.1776),

Pekka (8.12.1751  -), Maria (13.12.1753 -), Vappu (19.5.1755 -), Kaarina (26.9.1757 -), Yrjö (24.10.1759 – 24.12.1759),  ja Riitta (14.5.1761 -)

 

Kristiina kuoli kaaduttuaan pihalla olleeseen kuumaan ruokapataan ja Joosepin kohtaloksi tuli Pyhäjoen Viirteessä myllyn hammasrattaat.

 

Pekka Pekanpoika muutti isännäksi Pyhäjärven Kirkonkylään Lukkarisen eli Huhmarniemen tilalle. Hänen vaimonsa oli Maria Laurintytär.

 

Joosepin aviovaimo oli Liisa Yrjöntytär Honka (5.12.1751 -)

 

Marian aviomies oli Simo Matinpoika Juusola-Hannuksela (20.4.1750 -)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PIHLAJANIEMI R:o 17

Uudistilan raivaaja oli Yrjö Pertinpoika Pihlajaniemi (13.3.1703 – 24.3.1769). Hänen vaimonsa oli Siikajoelta Elisabet Heikintytär Pirilä (7.8.1701 – 5.12.1783).

Perheen lapset: Kaarina (6.11.1735 – 9.11.1808), Heikki (16.3.1736 -), Antti (11.11.1737 -), Marketta (19.7.1740 -) ja Juho (8.4.1745 -)

 

Elisabet muutti leskenä 1783 tyttärensä talouteen Pyhäjoelle Pirkolaan, jossa kuoli samana vuonna.

 

Kaarinan aviomies oli Hannu Antinpoika Juusola (5.3.1733 – 12.1808)

 

Piehingissä asui myös todennäköisesti Yrjön veli Matti Pihlajaniemi (n. 1700 -). Hänellä oli poika Matti Matinpoika Pihlajaniemi (n. 1740 -)

 

Taloon muutti toukokuussa vuonna 1762 Pyhäjoelta kaksi ilmeisesti siskosten perhettä:

 

Johan Erkinpoika Pudas (5.10.1725 -) ja vaimo Susanna Paavontytär (15.11.1725 -).

Heillä oli 5 lasta

 

Mikko Mikonpoika (8. 1726 -) ja vaimo Beata Paavontytär (9. 1723 -)

Heillä oli 3 lasta.

 

 

Tilat, jotka on perustettu viimeistään vuonna 1784 suoritettua isoajakoa:

 

Kekonkarano N:o 18, Rapakko N:o 19, Korpela N:o 20, Niemelä N:o 21, Siuvatinaho N:o 22, Koskela N:o 23, Krekelä N:o 24, Kettukangas N:o 25 ja Arvola N:o 26

 

 

Sotilaat, torpparit, itselliset ja syytinkiläiset vuodesta 1751-57:

 

Sotilastorppa N:o 120 Pekka Enhöring (k. 1756) ja vaimo Anna Jaakontytär (22.3.1718 -)

 

Sotilastorppa N:o 121 Simo Simonpoika Engman (4.5.1718 -) ja vaimo Raakel Matintytär (16.5.1689 -)

 

Sotilastorppa N:o 122 Matti Segerdal (24.8.1698 -) ja vaimo Liisa Olavintytär (s. 1715 -)

Tytär Maria (18.12.1733 -), isoäiti Helena (k. 1.10.1757), veljen poika Juho (28.6.1737 -) ja veljen tytär Helena (13.12.1735 -)

 

Ärjän torppari Sipi Tuomaanpoika Enhöring (17.2.1698 – 26.3.1758) ja vaimo Liisa Matintytär (13.3.1708 -)

Lapset: Kaarina (5.9.1739 -), Liisa (23.11.1739 -), Maria (14.10.1748 -), Matti (20.2.1750 -) ja Juho (5.5.1753 -)

 

Itsellinen Juho Eskonpoika (4.3.1695 -) ja vaimo Liisa Juhontytär (s. 1689 -)

 

Syytinkiläinen Antti Antinpoika (17.7.1690 -) ja vaimo Maria Paavontytär (10.9.1698 -)

Lapset: Pekka (11.10.1734 -) ja Juho (16.3.1736 -)

 

Sipi Matinpojan leski Maria ja tytär Kaarina

Korpelan uudistila Matti Antinpoika Piippo (14.4.1712 -) vaimo Vappu Juhontytär (5.4.1705 -)

Lapset: Kaarina (3.11.1737 -), Antti (27.1.1741 -), Matti (29.1.1744 -), Marketta (29.12.1745 -),

Juho (5.3.1749 -1809) ja Liisa (s. 1754 -)

 

Salon kihlakunta on jo 6 päivänä elokuuta 1761 asianmukaisesti vahvistanut talonpoika Antti Matinpoika Piipon oikeuden raivata Korpelan kruununtilan kymmenen vuoden verovapaudella, 1/12 manttaalia, n:o 20 Salon pitäjän Piehingin kylässä, on Kuninkaan käskynhaltija Pohjanmaan läänissä 22 p. helmikuuta 1771 annetulla päätöksellä myöntänyt tilan kuntoon saattamiseksi edelleen viidentoista vuoden verovapauden, joka päättyy v. 1786.

 

Juho Mikonpoika Pakkanen (1.4.1724 -) ja vaimo Kaarina Tapanintytär (3.12.1720 -)

Lapset: Mikko (29.10.1749 -), Riitta (29.7.1759 -), Marketta (22.10.1753 -) ja Hannu (1.8.1754-)