Tita Haapajoen muistio vierailusta kaivokselle 27.3.2012


Nordic Mines Ab kutsui viiden kyläyhdistysten väkeä (3 kpl/yhdistys max)

kaivokselle kuulemaan ja näkemään tilannetta kaivoksella.

Siellä koettiin yhtiön joutuneen median epäreilun uutisoinnin kohteeksi.

Miksiköhän he eivät sitten kutsuneet ylen toimittajia maanantain

mediatilaisuuteen...? Paikalla oli ollut maikkari, Kaleva ja

Raahen Seudun päätoimittaja. Ja juttu ei ole tullut ulos.

Ei kamalasti yllättänyt.

Mutta asiaan... Nordic Minesilta oli paikalla Kriser Söderholm, Peter Finnäs

ja Juha Koskela.

He avasivat keskustelua samalla laaja-alaisella pdf-tiedostolla,

mikä oli esillä ollut mediallekin.

Siinä oli kuvattuna kaivoksen prosesseja ja jätteiden käsitelyä.

Yhtiö pahoitteli, että tiedon kulku oli ollut niin heikkoa.

No medialta tieto asioiden kulusta tuli meillekin. Yhtiö vaihtoi taktiikkaa sujuvasti

"hiljaa hyssytellen taustalla" "avoimeen tiedotukseen".

Kuulimme kaivoksen toimista yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista.

Minulla oli 14 kohdan kyselylista, johon sain jokuseen vastauksen.

Lista kysymyksistä paksunnettuna ohessa vastauksineen (vastaukset sitaateissa)
1.
Vesinäytteiden ottoajankohta vesivarastoaltaalta?

Kuinka äkkiä vesinäytteiden laatu muuttuu, kun enemmän prosessivettä

kertyy varastoaltaaseen?
"Vesivarastoaltaan jätevesipitoisuudet on keskiarvo v. 2011" Kommentti - prosessi

on ollut käynnissä joulukuulta 2011 - prosessivettä ei ole paljoa vesivarastoaltaassa
"Luonnonvesien pitoisuuksien mittaus on keskiarvo v. 2011" Keväästä lähtien

on laskettu kaivosalueen kuivatusvesiä Tuoreenmaanojaan. Eli onko korkeat

pitoisuudet peräisin sylttytehtaalta?

2. Tuoreenmaanojan vesinäyte - paljonko valumia kaivosalueelta –

kuinka ojitus? ... ei vastausta

3. Jos vesi on niin puhdasta, mitenkäs kunnallisen viemäröinnin käyttö?
Koskela:"Olen ollut vedenpuhdistamolla töissä, silloinkin keväiset hulevedet

saivat pitkäksi aikaa biologisen vedenpuhdistamon sekaisin. Jätevetemme on

liian laimeaa ja sitä on liian paljon siihen systeemiin"

4. Onko otettu yhteyttä Ruuki Oyj:n? Heidän prosessivetensä

otetaan Isolahdesta
Isolahti on padoin suljettu Ruukin makeanveden varasto

(huom. Haapajoki ei laske mereen suoraa. Isolahti on padoin suljettu systeemi,

jossa korkea veden aikana vesi menee kanavaa pitkin Piehinkijoen suulle - muina

aikoina virtaa Ruukin prosessivedeksi)
"Ei"

5. Vasannevan ojitukset ja patoturvallisuus?
-
ei tullut tilaisuutta kysyä asiaa, koskee mm. pohjavesiä

6. B-malmi ja sivukivikasojen valumien kerääminen?
- ei tullut tilaisuutta kysyä asiaa, koskee valumia

7. Veden puhdistuksesta: nevalle valuutamisen puhdistava vaikutus?

Muutoshakemuksessa viitataan amerikkalaiseen kirjallisuuteen

lähdeviitteenä (ei viitettä hakemuksessa, eikä miltä ilmastovyöhykkeeltä

tämä viite on peräisin?) Meillä kun tuppaa olemaan pakkasta ja

routaa - onko kirjallisuusviite Floridasta???
- ei vastausta

8. Milloin siirrytään käyttämän lain vaatimaa parasta mahdollista tekniikkaa (BAT)
"Yhtiön mielestä heillä on käytössä paras mahdollinen tekniikka"
(halvin)

9. Matematiikkaa - jos vesivarastoaltaalla laskelmat pettävät, niin mitenkä

rikastushiekka-allas? Onko sen koko sellainen, etä ongelmajätteeksi määritelty

 jäte mahtuu siihen?
"Altaita voidaan rakentaa lisää tarvittaessa"
Lisäkysymys: miksi ette rakenna lisää patoa liialle vedelle, omasta takaa on

moreenia, maata ja koneita? " Liian kallista"

10. Miksi laskelmien pohjana on keskiarvot (mm. sademäärät) ja vakaat

luonnonolosuhteet?
"Ei vastausta"
Kaivosyhtiön tapaisen kemikaalicoktailin vastuullisena käyttäjänä olisi syytä otta

oppia Keski-Euroopan karmeista patokatastrofeista. Luonnonolot iskevät varmasti

arvaamattomuudellaan. Keski-arvo on vain ääripäiden puolivälissä.

Ilmastoennusteiden mukaan ääriolosuhteiden mahdollisuus on yhäti kasvava.

Ei riitä keskiarvot!

11. Lisävaltaukset - Missä ovat?
"Ei nyt muista"  - Vihannin suunnalla on ne GTK:n karttojen mukaiset uraanimalmiot. 
"Meidän malmeissa ei ole radioaktiivisa aineita" kun asiaa koitettiin tarkentaa.

Entä uusissa valtauksissa? Käykö kuten Taivalvaarassa - hupsista, malmissa onkin

uraania - otetaan talteen, ettei jää rikastushiekkaan säteilemään... spekulaatiota

minulta vain.

12. Laskelmat jätevuorista/-vesistä perustuvat arvioon louhittavasta malmista.

Miten turvaatte jätteiden asianmukaisen käsittelyn kun louhittavan malmin

määrä nousee?
"Rakennamme lisää tilaa"

13. Kuinka paljon on ollut valumia luonnonvesiin? Vesiuomista on havaittu

harmaan veden tuloa kaivosalueelta.
" Sakeuttimen ylivuoto aiheutti pienen, tilapäisen päästön vesiin, tilanne korjattu"

 

14. Vesinäytteet - onko tutkittu kaikki raskasmetalllipitoisuudet, esim elohopea?
"Elohopeaa ei ole"

****************************
Polttopisteessä on nyt jämä jätevedet. Yhtiö hakee kuitenkin prosessijäteveden

laskua luonnonvesiin. Omien sanojensa mukaan ihan varmuuden vuoksi.

Mutta jos lupa heltiää, niin silloinhan on selkeä lupa vitkuttaa purkuputken

rakennusta (2 miljoonaan euroa) ja tuohota koko alapuolisen vesistön ekologia.

Puhumattakaan alueen kyläyhteisöistä, viljelyksistä, laitumista - kaivosyhtiön

mukaan jätevedet vain parantaisivat laskuvesistön veden laatua, paitsi typen ja

kiintoaineen osalta. Syanidin määrän kerrottiin olevan vähäinen, raskasmetallista

ei puhuttu mitään. Syanidia tarvitaankin vain erittäin vähäiset pitoisuudet,

että se on tappavaa vesieliöstölle . Ja päätyväthän ne joko Piehinkijokisuulle

(suojeltu joki) taikka Ruukin prosesseihin (tästä työsuojelun parista ilmennyt jo

huolestumista - kyseessä on työntekijöiden työturvallisuus - siellä vesi hörystyy

 ja menee työntekijöiden hengitykseen)

Jokaisessa skenaariossa jätevesien lasku luonnonvesiin on ihan kaikkien osapuollten (paitsi kaivoksen - se kun olis halvin systeemi) suhteen täysin poissuljettu ratkaisu, jota emme tule hyväksymään. Raahen kaupunki ehti jo ottaakin kantaa asiaan. Se ei hyväsky jätevesien laskua luonnonvesiin. Kumarrus ja kiitos kaupungin päättäjien suuntaan siitäkin lausunnosta!
Tita Haapajoki

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Pirita Suohosen lisäys raporttiin:

Lisäyksenä vielä noihin kysymyksiin ja vastauksiin:
Minä kysyin kierroksella tuosta 5. kohdasta Vasannevan ojitukset ja patoturvallisuus:

Vastaus oli jotakuinkin näin: Pasta-aines jota sinne levitetään on jokseenkin kuivaa ja

 jäämät niin pieniä koska vaarallisempi aines menee eri paikkaan. Pääsin siihen käsitykseen

että patoa on laitettu vasta kun oli päässyt se äksidentti käymään ja sitä ainesta

valumaan Ispinäojaan. Eli ei mitenkään tyydyttävä vastaus sekään.

Sitten 6 kysymys. b-malmi ja sivukivikasat ja valumat. Kysyin Koskelalta kierroksella

vastaus oli: Sivukivikasoilta ei pääse valumavesiä mihinkään luontoon, valumavedet

kerätään ojituksilla ja pumpataan vesivarastoaltaaseen. Eli ne happamat ja

arseenipitoiset vedet ovat altaassa myös eikä kuulemma pääse missään

tapauksessa luontoon valumaan...

Tälläiset huomiot tuli mieleen. Muihin kysymyksiin ei suoria vastauksia tullutkaan.